Jaakko Sirppi: Kolmas tasavalta. Kirjayhtymä, 1976. ISBN 951-26-1242-9. 177 sivua.

”Ravisteleva romaani tulevaisuudestamme, kutkuttava poliittinen satiiri Suomesta 1990-luvulla, jolloin maasta on tullut vain yhden sallitun puolueen hallitsema sosialistinen valtio.”

Jaakko Sirpin Kolmas tasavalta on outo lintu. Suorastaan uskomattoman pöljällä aiheella ja olemattomilla kirjallisilla ja humoristisilla ansioilla varustetun teoksen yleistaso keskinkertaista lukioainetta. Voin vain kuvitella, miten Sirppi on tajunnanvirtatekniikalla suoltanut eeppoksensa seuraavan hillittömän pisteliään kohtauksen hykerrellen samalla kirjoituskoneen ääressä satiirinsa neroutta.

”Vilpittömät onnitteluni. Teidän kaltaisia lypsäjiä kollektivisoitu maataloutemme tarvitsee.”

Maatalousviraston tietokoneen tuhonneen sabotöörin etsintää koskeva juoni tuntuu olevan kirjailijalle pelkkä tekosyy esittää omia, heikosti naamioituja poliittisia mielipiteitä. Sirppi ei jätä käyttämättä yhtäkään tilaisuutta alleviivata systeemin toimimattomuutta. Jopa ihmisten päässälaskutaidot rappeutuvat sosialistisessa järjestelmässä! Totalitaarisesta järjestelmästä huolimatta kaikki – jopa turvallisuuspoliisin jäsenet – tuntuvat olevan enemmän kuin valmiita keskustelemaan järjestelmän puutteista jopa ventoveiraiden kanssa. Monet kohtaukset tuntuvatkin olevan mukana teoksessa vain osoittamassa kuinka mätä järjestelmä kansandemokratia oikein on. Vai mikä funktio oikein on episodilla, jossa päähenkilö tovereineen viedään väärinkäsityksen vuoksi pioneeripalatsiin, vapautetaan välittömästi ja saa vielä lopuksi kiertokäynnin ympäri puljua? Huoneisiin lukeutuvat ”Lähitaistelukoulutus” sekä Hessen Arosuden finaalin psykedeelisiä mielikuvitushuoneita muistuttava ”Revisionismin rikokset” -näyttely, jossa tunnettujen sosialidemokraattien pienoisveistokset kiduttavat työläisiä.

”Vaikuttavaa, eikö totta? Tarkoituksenani oli saada pienen moottorin avulla koira avaamaan ja sulkemaan suutaan, mutta valitettavasti määrärahojen niukkuus esti suunnitelman toteuttamisen.”

Myöskään miljöössä ei paljoa tolkkua tunnu olevan. Suomi kuvataan valtavasta puutteesta ja tehottomuudesta kärsiväksi takapajulaksi, kun samaan aikaan DDR ja Neuvostoliitto nauttivat valtavasta yltäkylläisyydestä mm. runsaiden hedelmien muodossa. Sinänsä tämä ei ole niin ristiriitaista kuin voisi olettaa, sillä vielä 1970-luvulla jotkut taloustieteilijät olettivat itäblokin maiden aikanaan kirivän suunnitelmatalouden voimin länsimaiden ohitse. Se, miksi suomalaiset eivät pääse nauttimaan näistä eduista, selittyy Sirpin mukaan heidän luontaisella kurittomuudellaan.

”Kalevi Seilonenko muka käpykaartissa Toisen Maailmansodan aikana! Kalevi Seilonen oli silloin vielä potkinut kapaloitaan, sen tiesin varmasti. Pioneeripalatsin johtaja tuntui olevan vieläkin pahempi liero ja veijari kuin olin kuvitellut.”

Suomalaisten kommunistien lisäksi paniikkia lietsotaan mm. tietokoneita, pankkikortteja, Hannu Taanilaa ja pohjalaisia kohtaan. Ilmeisesti Sirppi olettaa poliittisen satiirin edellyttävän kaikkien henkilöhahmojen kuvaamista mahdollisimman kielteisessä valossa. En keksi mitään muutakaan syytä, miksi esimerkiksi päähenkilö muistuttaa enemmän Nummisuutarin Eskoa kuin poliittisen trillerin sankaria: tyhmä, viinaanmenevä, äänekäs, vastenmielinen. Samaistumisen mahdottomuuden myötä katoaa samalla viimeinenkin toivo lukijan mahdollisuuksista myötäelää Sirpin alitajuista painajaismatkaa sosialismin turmioon.

”Eilen aamulla tulin hakemaan täältä viime vuoden kotieläintuotostilastoja ja mitä minä sain. Lehmien tiineystaulukon! Minä varoitan teitä: kirves on pantu puun juurelle.”

Lienee varsin todennäköistä, ettei läpyskää olekaan opiskelijaradikalismin kultaisina päivinä julkaistu sen kirjallisen laadun vaan sinänsä mielenkiintoisen perusidean vuoksi. Tässä kohden Sirpin kyvyttömyys kirjailijana muuttuukin vahvuudeksi: kirja on hoopoudessaan suorastaan poikkeuksellisen toimivaa tahatonta komediaa, ja kun pituuttakin löytyy vain 150 sivua ja risat, tekele on mitä mainiointa sadepäivän rattoa. Tästä olisi Kafkakin ollut ylpeä.

(Takaisin etusivulle.)