RODUNJALOSTUS
MITÄ SE ON JA MIKSI SE ON EDELLEEN AJANKOHTAISTA


Rodunjalostuksella tarkoitetaan aktiivisia toimia, joilla tietyn lajin yksilöiden lisääntymistä pyritään sääntelemään rajoittamalla eräiden ja suosimalla toisten yksilöiden suvunjatkamista. Tavoitteena on kehittää ja lisätä haluttuja ominaisuuksia ja vastaavasti poistaa ei-toivottuja. Rodunjalostusta käytetään aktiivisesti ihmisen kesyttämien tai viljelemien eläin- ja kasvilajien kohdalla, ja monet ravintomme positiivisista ominaisuuksista ovatkin huolellisen rodunjalostuksen tulosta.

Kuvitelkaamme kuitenkin maailma vailla rodunjalostusta. Meillä ei ole herkullisia porkkanoita tai perunoita, vaan kivikovia pikimustia juureksia ja hengenvaarallisen myrkyllisiä mukuloita. Edelleen on lihakarjan runsas ja herkullinen liha puhtaasti rodunjalostuksen ansiota. Kaikissa näissä tapauksissa on nykyinen korkea elintasomme rodunjalostuksen edesauttama; ei - vaan! - puhtaasti rodunjalostuksen ansiota! Ilman rodunjalostusta asuisimme edelleen luolissa!

Miksi on siis niin vaikeaa myöntää, että rodunjalostusta tarvitaan edelleen? Eläimiä ja kasveja jalostetaan jatkuvasti ja näin syntyy uusia rotuja ja lajikkeita, jotka paitsi auttavat meitä jokapäiväisessä elämässämmre, myös rikastuttavat ympäristöä. Ihminenenkin tarvitsee huolenpitoa. Jumala on antanut meille ihmeellisiä ominaisuuksia, mutta näitä ominaisuuksia ei ole kaikilla. Se ie ole Jumalan vika - rappeutumislajiutuminen on koskettanut eräitä ihmispopulaatioita voimakkaammin kuin toisia. Tämä ongelma on kuitenkin korjattavissa: se vaatii tahtoa, se vaatii työtä ja se vaatii aikaa - mutta se on mahdollista.

Rodunjalostusohjelma

Rotuhygienia ei välttämättä edellytä väkivaltaisia toimia. Se olisi epäinhimillistä ja sitä paitsi Jumalan tahdon vastaista - Raamattu määrää surmaamisesta rangaistuksen raskaimman kautta, kuolemanrangaistuksen. Kuka tahansa meistä voi harjoittaa rodunjalostusta oma-aloitteisestikin valitessaan kumppaninsa. Hyvä fyysinen kunto, miellyttävä ulkonäkö, puhdas veri, korkea älykkyys, pitkäikäinen sukutausta, mielenterveysongelmien puute, suomalaiset sukujuuret, kyky vastustaa eläimellisiä viettejä ja yhteiskunnallinen menestys ovat kaikki keskenään korreloivia ominaisuuksia ja merkkejä hyvästä geeniperimästä.

On tietenkin selvää, ettei jokainen voi saada itselleen geneettisesti täydellistä kumppania. Siinä ei ole mitään väärää, ja Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan yhtäläisesti. Se ei kuitenkaan oikeuta vastuutonta ja lyhytnäköistä käyttäytymistä. Jumalalle otollinen, hyvä elämä vaatii aina uhrauksia, ja joidenkin tapauksessa tämä saattaa tarkoittaa lisääntymisestä pidättäytymistä. Elämään on kuitenkin aina mahdollista löytää muuta, hengellistä sisältöä.

Parhaassa tapauksessa tietenkin myös valtio ja lainsäädäntö rohkaisisivat edesvastuulliseen sukupuolikäyttäytymiseen. Julkaisenkin tässä Suomen eduskunnalle osoitetun rotuhygieniaohjelmaluonnoksen, joka on vapaasti käytettävissä:

Tulosarvio

Jos arviomme että suomalaisista hieman vajaat 99 % on iholtaan puhtaita,[1] sinisilmäisiä lähes 90 % ja vaaleita osapuilleen 75-80 %,[2] voidaan olettaa että pahimmassakin tapauksessa väestöstä 98 % päätyy lisääntymiskelpoiseen parisuhteeseen. Oikeilla kannustimilla täysin puhtaiden parien määrä saattaisi jopa lähestyä 75 %. Vaikka lapsimäärä toivottua ominaisuutta kohden pysyykin koko väestön poolissa samana, on geneettisesti otollisten pariskuntien suuri määrä suotavaa toivottujen resessiivisten ominaisuuksien lisäämiseksi näkyvässä väestökartassa. Täysin ei-toivottu aines häviäisi Suomesta luonnollisen poistuman kautta 80-100 vuodessa. Väestönkasvu olisi huima, taaten maallemme jatkossakin sen ansaitseman aseman Euroopan suurvaltojen joukossa. Sotilaallinen asemamme parantuisi merkittävästi, ja kansantalous elpyisi huoltosuhteen nopean paranemisen myötä.

Silmien ja hiusten vääriin liittyvien ei-toivottujen ominaisuuksien katoamista on vaikeampi ennustaa sillä ne valitettavasti ovat dominoivia ominaisuuksia. Kuitenkin niiden suhteellinen määrä vähenisi jatkuvasti mikäli esimerkiksi sekä vaalea- että tummahiuksisen geenin saanut henkilö pariutuessaan täysin vaaleahiuksisen henkilön kanssa sattuisi siirtämään eteenpäin juuri vaaleahiuksisen geenin. Tässä mielessä geneettisen valioaineksen ja vähempiarvoisen väestönosan seka-avioliitot ovat jopa toivottavia, kunhan ensin mainittu ryhmä on ensin lisännyt enemmistönsä riittävän suureksi. Toinen vaihtoehto on pikkuhiljaa kiristää rodunjalostusohjelman tavoitteita ja vaatimuksia, niin että ei-toivotut ominaisuudet hiuksissa ja silmissä katoavat lopulta luonnollisen poistuman kautta.

Luonnollisesti tässä on kyse vasta alusta. Rodunjalostus on pitkä prosessi; siinä missä tänä päivänä tärkeintä on torjua akuutein vaara niin kauan kuin se mahdollista vielä on, esimerkiksi sadan vuoden päästä tavoitteiden tulee olla jo huomattavasti kunnianhimoisempia. Minusta on aika silloin jo jättänyt, mutta kenties panokseni kansakuntamme hyvinvoinnin hyväksi silloin muistetaan tärkeänä esimerkkinä. Tieto siitä on minulle riittävä palkinto.

Viitteet

1. Martikainen, Tuomas & Sakaranaho, Tuula (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat?. Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Turku: Savukeidas Kustannus, 2011. ISBN 978-952-5500-98-1. (Tutkija Tuomas Martikaisen arvion mukaan Suomessa asui vuonna 2011 50 000 - 60 000 muslimia.)

2. Frost, Peter: Why Do Europeans Have So Many Hair and Eye Colors? Université Laval (Canada) and St. Andrews University (Scotland). Kriitikoille osoitetuilla vastauksilla täydennetty, ehdottoman luotettava versio.


Kirjoitettu: 11. maaliskuuta 2012
Päivitetty viimeksi: 11. maaliskuuta 2012

(Takaisin etusivulle.)